lauantai 30. maaliskuuta 2013

mitäs me nuhanenät

Kyllä se nuha vaan iski tähänkin talouteen, vieläpä meille kaikille kolmelle! Tosi kurjaa kuunnella kun Danielin nenä on täynnä räkää ja kurkku rohisee ikävästi, eikä toinen meinaa saada kunnolla edes henkeä, varsinkaan yöllä.

Me ollaan Danskun kanssa syöty jo melkein viikko soseita, ihan vaan maisteltu, mutta nyt ollaan pikkuhiljaa lisätty annoskokoa ja määrää. Vaikka suositushan olisi että ne kiinteät aloitettaisiin vasta 4kk, mutta mä aloin olla jo niin väsynyt siihen jatkuvaan tissillä roikkumiseen, yöllä herra saattoi syödä jopa tunnin välein.
Ja kyllä ne soseet vaan auttaa! Viime yönä ei syöty kertaakaan, vaikka välillä herättiinkin, mutta ei, ei ollut nälkä. Tutti suuhun ja jatkettiin unia. Heti kun Daniel nukkuu täysiä öitä, aion siirtää hänet omaan huoneeseensa (mikäli sikäli se on ok T:lle, nimittäin danskun tuleva huone toimii tällähetkellä tietokone huoneena...) Mulla on hirveä hinku päästä sisutamaan vauvan huonetta!
Mutta en nyt kerkeä enempää kirjoitella, poitsu alkaa kyllästyä tuossa sitterissä, 
hyvää pääsiäistä kaikille!



keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

synnytyskertomus


Yritän nyt väsäillä jonkimoista synnytyskertomusta, mutta älkää välittäkö jos teksti on välillä hieman sekavaa tai epäselvää, en itsekkään muista kaikkea kovin hyvin.

Eli mun supistukset alko 22.12 yöllä klo.03.00 aikoihin. Aluks ne ei ollut hirmu kipeitä mut nopeesti ne koveni ja aloin sitten ymmärtää että ne on supistuksia eikä mitään normaaleja jomotuksia joihin oli raskauden aikana tottunut. Olin siis yksin kotona (asuttiin vielä minun äidin luona) Tommi oli kaverinsa luona parin kilsan päästä. Pistin sitten jossain vaiheessa sille viestiä että mua supistaa ymym. Ja taisin soitellakki pariin kertaa että alappa tulla jo kotiin! Noh Tommi tuli sitten siinä 7.00 aikaan (!!) ja mun supistukset oli siinä vaiheessa jo aika kipeitä. Äkkiä viimoset sairaala kamppeet kasaan ja soitto T:n äitille että viepi meijät KYS:iin. Kävin siinä sitten käyrillä hetken aikaa ja kätilö teki sisätutkimuksen; kohdunsuu 2cm auki. Sain päättää jäänkö sairaalaan vai lähdenkö vielä kotiin, ja ajattelin että ehkä se aika menis nopeemmin kotona, mutta ei. Jos nyt saisin päättää niin en todellakaan olisi lähtenyt enää kotiin tuossa vaiheessa.

Lähettiin siis takasin kotia, tai mentiin T:n äidin luokse. Kävin siinä sitten saunassa ja yritin saada pikkusen untakin, mutta eihän siitä mitään tullut, supistukset oli tossa vaihees jo ihan kamalan kivuliaita. Yhen aikaan päivällä päätettiin sitten lähtee takasin sairaalaan kun mä en enää tienny miten päin olla. Ne otti mut sisään ja mut laitettiin käyrille. Tästä vaiheesta en hirveesti muista, mutta tossa lapussa lukee että 14.25 oon menny ammeeseen. Ja sen kyllä muistan että se oli ihan huippua! Helpotti tosi paljon supistus kipuja ja muutenki oli kiva lillua siellä vedessä, T suihkutti aina supistusten aikana mun selkään kuumaa vettä :D 
Sitten mulle tuotiin siihen ammeeseen limpparia ja sellasta vadelma keittoo. Tossa vaiheessa mukana oli myös joku ulkomaalainen opiskelija tyttö joka puhu vaan englantia, mutta oli tosi mukava!
Sitten 15.25 tulin pois ammeesta ja istuin kiikussa hetken aikaa mutta sitten 15.43 pyysin epiä ja sain sen melkein heti ja voi hitto sitä tunnetta kun se aine alko vaikuttaa! Olin niiiiin helpottunu ku en tuntenut supistuksia enää kipuna, vaan pienenä paineena.
Sit tässä vaiheessa istuin välillä kiikussa ja välillä makasin sängyllä, T nukku viereisessä sängyssä eikä heränny vaikka yritin heittää sitä mandariinilla !!
Sain myös oksitosiini tippoja vaihuttamaan supistuksia kun ne yhessä vaiheessa loppu melkein kokonaan. Klo. 21.09 multa puhkastaan lapsivedet (T nukku vieläkin!) ja lapsivesi oli ''lehmuksenvihreää'' elikkä vauva eli tehny kakat sinne.. 
21.28 soitin kelloa koska mulla tuntu ihan kauheeta painetta alaselässä. Tossa vaiheessa olin 4cm auki, ja mun ilme oli varmaan näkemisen arvonen, olin noin kauan kärvistelly mutta auennu VAAN 4cm?! Kyllä ärsytti. Noh. Kätilö tutki mut uudelleen 21.40 ja oltiin kaikki ihan hämmästyneitä, olin 8cm auki. Siis 4 senttiä 22minuutissa! Sit kävin muistaakseni kusella niitten johtojen ja mittareiden kanssa.
Klo.22.00 kohdunsuu oli jo täysin auki, ja sain alkaa ponnistamaan omien tuntemusten mukaan kylkiasennossa. 22.20 käännyin puoli-istuvaan asentoon ja aloitin ''aktiivisen ponnistamisen''
22.23, vauvan sydänäänet laskee.
22.12.2012 klo. 22.26 syntyi terve poika mitoin 3720g /52cm/36cm.  Ja poikahan syntyi rv. 40+5
Klo. 23.10 Aloin imettämään.
Syötin vauvan jä lähdin käymään suihkussa jonne meinasin pyörtyä, oli niin kamalan heikko olo, jalat täris ku haavanlehet ja mulla oli ihan hirvee jano! No selvisin kuiteski elävänä ja syötiinki siinä sitte onnittelu ateriat Tommin kanssa, jonka jälkeen me lähettiin pikkusen kanssa osastolle ja Tommi lähti äitinsä kyydillä kotiin.

I vaihe: 19h 20min
II vaihe: 6min
III vaihe: 9min


Kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, ei jäänyt minkäänlaista ''kammoa'' synnytystä kohtaan, päinvastoin, voisin lähteä vaikka heti synnyttämään uusiks!





sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Ihana aurinko...

..kamala loska. Ainoa huono asia keväässä. Tosin ei oo nyt hirveesti tullu ulkoiltua, oon nimittäin super laiska. Mitä nyt tossa keskustassa (500m?) ja äitin luona jonne sinnekkään ei ole kuin 1-2km. Pitäs kyllä ottaa itteesä niskasta kii ja ruveta lenkkeilemään päivittäin, omaan asuntoon muuton jälkeen oon käynyt ehkä 3 kertaa ihan lenkillä lenkillä..ja ollaan asuttu tässä melkein kuukausi nyt, huoh. Mutta se on aina se ''jos mä en tänään kävis, niin huomenna käyn super pitkällä lenkillä'' joopajoo...ja ruokaa mätetään pitkin päivää enemmän kun laki sallii, mutta silti on kokoajan joku hemmetin halu syödä lisää ja lisää. Oksettavaa.

Mutta joo. Me käytiin eilen äitin ja Danielin kanssa Kuopiossa shoppailemassa ja mun siskon luona (jolla on ihana 2v Emil-poika)En ostanut itselleni mitään mutta Danskulle ostin kappahl:ista (kirjotetaaks se ees noin?) muutaman vaatetuksen.


Tuota harmaata bodya mä olen kattellu jo kauan, ja nyt se sit tarttu mukaan! Ja toi tähti bodykin on tosi soma, samoin noi housut. Lisäksi ostin sellasen yö-paita paketin jossa oli kaksi pukua, mutta niistä ei ollu netti sivuilla kuvaa. H&M ostin sit myös farkut, sukkahousut x 2 sekä sulosen (ja niiiiin pehmosen♥) hatun poitsulle.

Muutapa me ei sit ollakkaan tehty, istuttu kotona homehtumassa. Nyt se nukkuu iltaunia parvekkeella, pitää mennä kohta herättelee että nukkus sitten yölläki ees vähä!


Ainiin, olen päättänyt että ensi yön Daniel nukkuu omassa sängyssään, piste (nukkutaan tällä hetkellä siis perhepedissä)



perjantai 22. maaliskuuta 2013

3kk neuvola

Jepulis elikkä eilen me käytiin Danskun kanssa 3kk neuvolassa. Olin etukäteen jo vähän pelännytkin tätä käyntiä, sillä poitsu sai ne kuuluisan kauheat rokotukset. Raukka parka oli ensin niin iloinen ja nauravainen, ja sitten yhtäkkiä neuvola  täti pisti piikin reiteen ja alkoi sydäntä särkevä itku. Noh, ne on nyt luojan kiitos ohi. Seuraavan kerran 5kk ikäisenä, ehkä.

Näin kirjoitettiin neuvolakortttiin; 

Daniel on rauhallinen ja seurallinen poika. Äidin kanssa neuvolassa.Näkö norm. Rintamaidolla ja korvikkeella kasvaa hienosti. Kehitysheijasteet pikuhiljaa vähenemässä. Iho ok.


Paino;  6325 g (2kk 5860 g)
Pituus; 63,4 cm (2kk 59,1 cm)
Pään ymp.; 41,8cm (2kk 40,6 cm)
Daniel oli syntyessään 52cm pitkä & painoi 3720 g


Mietin pitkään että otanko olleenkaan rokotuksia pojalle, lehdissä uutisoidun, rokotukseen kuoleen Aleksi-pojan takia. Mutta minun isosisko puhu mulle sitte järkee. Kyllähän se tietty on niin, että lehdet suurentelee asioita, ja Aleksinkaan kuolinsyy ei loppujenlopuksi tainnut liittyä rokotukseen (?) Ja suurempi riskihän se on sairastua itse tautiin, kuin sairastua siitä rokotuksesta, vai?
 Oletteko te antaneet lapsillenne kaikki rokotukset?

N. puoli kolmen aikaan Jasmiina, minun kaveri ja Danielin kummi, sekä Hanna tulivat käymään kylässä. Eipä me mitään ihmeellistä tehty, juteltiin ja juotiin kahvia. Jasmiina ei kerennyt olla edes tuntia kun hänen täytyi ehtiä linja-autoon. Hanna oli hieman pidempään mutta sitten hänenkin piti lähteä. 
Illalla Daniel nukahti 18.30 omaan sänkyynsä.  Nukkui sitten hieman yli kymppiin ja sitten oltiin hetki hereillä ja mentiin takaisin unille. Väsymys johtui todennäköisesti rokotteista. Yökin meni suht hyvin, herättiin n.3-4 kertaa syömään tai itkemään tippuneen tutin perään. Lopullisesti herättiin 7.00 kun T:n herätyskello soi, plääh. Eikä se edes mennyt kouluun? 
Mutta minäpäs menen tästä juomaan kahvia ja katsomaan poitsun kanssa muumeja! ;)

tuo ilme..:D

tiistai 19. maaliskuuta 2013

perhekahvila

Jeps eli käytiin tänään aamulla poitsun kanssa perhekahvilasta. Siellä oli kyllä tosi mukava ilmapiiri, kukaan ei katsonut minua pahasti ikäni takia, aiotaan Danielin kanssa mennä ensi viikolla uudestaan! Danskukin kovasti jutteli muille lapsille ja oli tosi hyvällä tuulella muutenkin. Lopussa rupes vähän väsy painamaan silmässä niin päätettiin suunnata takaisin kotiin, kotona nukkuikin pari tuntia ja nytkin hän nukkuu tyytyväisenä parvekkeella :)
Kaverini Helmi kävi iltapäivällä kylässä ja moikkaamas poitsua. Pari tuntia juteltiin ja höpistiin kaiken maailman jutskia. On se kyllä mukava jutella välillä jollekin joka oikeasti ymmärtää! (ja että pysyy mukana tämän hetken tapahtumista!;))

Huh, Daniel täyttää 3päivän päästä jo 3kk! Kyllä menee aika ihan hurjan nopeasti, kohtahan se jo syö ihan ihmisten ruokaa ja kävelee. Mihin minun pieni vauva katos?

Ja ainiin, minun poikaystäväni eli Danielin isä esiintyy täällä blogissa tylsästi nimellä T



maanantai 18. maaliskuuta 2013

bloggaus


Olen jo pitkään kypsytellyt ajatusta oman blogin aloittamisesta,mutta jostain syystä en ole sitä aikaisemmin tehnyt. Kunnes nyt sitten keräsin rohkeuteni ja perustin oman blogin!
Innostuin blogien lukemisesta raskausaikanani, niistä löysi hyviä käytännönvinkkejä ja sain myös hurjasti tukea lukemalla toisten kirjoituksia.

Pyrin kirjoittelemaan mahdollisimman paljon, kertoen lähinnä arjestani Danielin kanssa, yritän kuitenkin pitää blogin mahdollisimman mielenkiintoisena.